HENGELLINEN SIONISMI

Antero Hiltusen artikkeli:

HENGELLINEN SIONISMI

ISRAELIN RAKENTAMISEN KOLME VAIHETTA

1. Sielullinen (henkinen , Hes 37:1-6)2. Ruumiillinen (näkyvä, Hes 37: 7,8)3. Hengellinen (elävä, Hes 37:9-14)

Israelin ennalleen asettaminen alkoi henkisellä rakentamisella. Vuosina 1863 ja 1870 alkoivatilmestyä ensimmäiset hepreankieliset sanomalehdet. Tämä oli pohjana kansan kokoamiseksiomaan maahansa. Vuonna 1897 järjestettiin ensimmäinen sionistikongressi ja perustettiinTheodor Herzl´in johdolla Maailman Sionistijärjestö Baselissa, Sveitsissä. Tälle liikkeelleasetettiin kaksi päämäärää:

1. Juutalaisten paluu kotimaahansa, Israelin maahan ja juutalaisten kansallisen elämänuudelleen elvyttäminen sen maaperällä, ja2. tunnustetun, lailla turvatun olinpaikan saaminen juutalaisille heidän historiallisessa(alkuperäisessä) kotimaassaan.

Hepreankieli elvytettiin Eliezer Ben-Jehudan, David Jellinin ja Nissim Beharin johdolla. Vuonna1892 he yhteisessä kokouksessa päättivät ne hepreankieliset termit, joita tuli käyttäämatematiikassa ja luonnontieteessä ja laativat yhtenäisen opetussuunnitelman kouluille.Ensimmäisen lehden perustamisesta n. 40 vuoden kuluttua hepreasta tuli bwcy jishuvin, eliPyhässä maassa asuvien juutalaisten pääkieli.

11. 12. 1917 brittikenraali Allenby saapui Jerusalemiin ja lopetti neljä vuosisataa kestäneenottomaanivallan Pyhässä maassa. Ison-Britannian mandaatti kesti vv. 1922-1948. Toisenmaailmansodan aikana (1939-1945) maailman 16 miljoonasta juutalaisesta noin kuusi miljoonaa(n. 1/3) menehtyi. Toukokuussa 1941 Amerikan sionistien konferenssissa vaadittiinjuutalaisvaltion luomista Palestiinaan. Vasta vuoden 1942 lopulla jishuv tuli täysin tietoiseksikansallissosialistien suorittamasta joukkomurhasta. Se omistautui kansalliseenpelastusoperaatioon vastassaan Ison-Britannian ja muiden liittoutuneiden välinpitämättömyys jajopa jarrutuspolitiikka. Toisen maailmansodan loppuessa britit käännyttivät pois n. 100 000kansallissosialistien tuholta säästynyttä juutalaista, jotka etsivät turvapaikkaa Palestiinasta.Silloin jishuv asetti itselleen kaksi päätavoitetta:

1. Se päätti tuoda juutalaispakolaiset maahan ja2. saada maan vapaaksi Ison-Britannian hallinnasta, jotta voitaisiin saavuttaa itsenäisyysjuutalaisten kotimaassa.

Toukokuun 14 päivänä 1948 tuli Israelin ruumiillinen (näkyvä) rakentamisen vaihe. Valtioitsenäistyi silloin. Luut olivat lähentyneet toisiaan, jänteet ja liha kasvoi luiden päälle ja niidenpäälle vetäytyi nahka, mutta vielä "henkeä niissä ei ollut" (Hes 37:7,8). Välittömästiitsenäistymisen jälkeen ympärillä olevat arabimaat hyökkäsivät Israeliin. Kahden viikon taistelunjälkeen arabit ja englantilaiset saivat Jerusalemin juutalaisen kaupunginosan haltuunsa.Kuitenkin, huolimatta siitä, että USA esti aseitten tuonnin ja Englanti auttoi arabeja, oli Israel jasen 700 000 pakolaista kestänyt seitsemän arabivaltion hyökkäyksen, vaikka näissä oli yhteensä30 miljoonaa ihmistä. Pieni Daavid voitti suuren Goljatin - seitsemän kansaa - (5 Ms 7:1; Js 3:10)se oli Jumalan ihmetyö! Israelista oli tullut itsenäinen valtio, mutta vielä siinä ei ole henkeä.

Israelin rakentamisen kolmas, hengellinen vaihe tulee vasta kun he ottavat vastaan Messiaansa,Jeshua Nasaretilaisen. Jumala tulee vuodattamaan heidän päälleen armon ja rukouksen Hengenja he katsovat Häneen, Jeshuaan, jonka he ovat lävistäneet (Ps 22:17 suom. käännösvirhe, vrt Jh19:37 jossa oikein käännettynä; Sk 12:10; Ilm 1:7). "He huutavat avuksi Minun nimeäni, ja Minävastaan heille. Minä sanon: 'Se on Minun kansani', ja se sanoo: ' yhla hwhy Herra, minunJumalani'" (Sk 13:9; Ilm 3:12). Senjälkeen Jeshua tulee Öljymäelle ja siitä lähtien " hwhy Herraon oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä Herra on oleva yksi ja Hänen nimensä yksi" (Sk 14:4,9). Silloin Israelista tulee siunauksen ja pelastuksen keskus koko maailmalle. Messias, JeshuaNasaretilainen hallitsee Jerusalemista koko maailmaa.

ISRAEL - ESIKUVA USKOVIEN YHTEYDESTÄ

Juutalaiset kokivat muutettuaan vasta itsenäistyneeseen maahan samaa jota kokevat myös nejoiden sydämellä on seurakunnan ennalleen asettaminen alkuperäiseen tilaan: "Kaikki ovatlyöttäytyneet meitä vastaan: kristityt, muhamettilaiset ja pakanat!" Ne jotka rakentavat ennalleenasetettavaa seurakuntaa ovat 'mustalla listalla'. Samoin oli myös Nehemian aikana, vaikkaJumala oli luvannut siunauksen jälleenrakennustyöhön, silloinkin sai jokainen pitää miekkaatoisessa kädessään työskennellessään toisella (Neh 4:17, suom., 4:11 hepr.).

Ennalleen asettajia vastustetaan samoinkuin Israelin valtion perustajia: "Jumala on luvannutyhdistää kansansa, mutta nämä toimivat omalla voimallansa. Tämä on ehdottomasti väärää, tämäei ole Herran tahdon tie. Tällä tavoin he eivät voi Israelia rakentaa!" Näin ajattelevat vielätänäänkin ääriortodoksit juutalaiset. Monet kristityt opettavat, että yhteys saavutetaan vastaylöstempauksessa, samoin kuin juutalaisillekin sanottiin heidän saavan maan lahjaksi Jumalaltasitten kun Messias saapuu. Näin ei Jumala ole suunnitellut. He ovat saaneet maansa - taistellen.Myös seurakunta asetetaan ennalleen taistellen. Yhteys saavutetaan ennen Jeshuan saapumistatempaamaan seurakuntaa. Apt 3:21:ssa on ennustus (suom. Raam on käännös virhe, oikeakäännös): "Taivaan p i t ä ä omistaman Hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleenkohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suunkautta".

Ne, joiden sydämissä on kaipaus, että Jeshuan rukoukseen (Jh 17:20-23) tulisi vastaus saavatkokea miten heidät halutaan sulauttaa eri kirkkokuntiin. Millään ei sallittaisi täydellistä yhteyttä,joka voidaan saavuttaa vasta ulkopuolella kirkkokuntien. Nekin ryhmät jotka ovat alkaneetpaikallisseurakuntaperiaatteella ovat kirkollistuessaan asettuneet vastustamaanennalleenasettamista. Kaikin tavoin he pyrkivät estämään kirkkokunnistaan lähteviä pääsemästäennalleen asetettuun paikallisseurakuntaan. Entisessä Neuvostoliitossa oli havaittavissa, ettäviranomaiset helpommin päästivät lähtemään juutalaisia, joiden päämäärä ei ollut Israel, japidättelivät niitä joiden tavoite oli hylu alija. Myös 'hengellisen juutalaisen' on vaikeampi päästä'luvattuun maahan' kuin johonkin muuhun 'maahan'. Kirkkokunnasta toiseen muuttouseimmissa tapauksissa hyväksytään. Raamattua lukeneelle kristitylle pitäisi kuitenkin ollaluonnollista muutto paikallisseurakuntaan. Näyttääkin siltä, että kaikki pimeyden voimat ovatliikkeellä estämässä Jumalan suunnitelmia ja Jeshuan tuloa.

Onko johonkin kirjoitettu, että uskovien yhteys saavutetaan sormeakaan nostamatta?Useamman kerran Jumala on luvannut: "Minä annan teille Israelin maan" (esim 1Ms 17:8; 4Ms14:30), mutta kun aika on tullut Hän sanoo: "Menkää ja ottakaa omaksenne se maa" (5Ms 1:8).Heidänkin piti ankarasti taistella saadakseen mitä luvattu oli. Koko sen ajan jonka Jumalanseurakunta on ollut hajoitettuna kirkkokuntiin on 'luvattu maa' ollut heidän, kuten Palestiinakinoli juutalaisten maa vaikka he ovat olleet karkoitettuina kaikkien kansojen sekaan. Nyt puhutaankummassakin tapauksessa takaisin paluusta, viemisestä takaisin, jälleenrakentamisesta.Mihinkään ei ole kirjoitettu etteikö näiden saavuttamiseksi pitäisi nähdä vaivaa.

Vielä Jumalan seurakunta on autioitunut, hoitamaton ja syvässä alennustilassa kuten oliPalestiinakin, kunnes juutalaiset alkoivat palata sinne ja rakentaa sitä. Hiellä ja vaivalla hesaattoivat sen viljelyskuntoon. Monet pilkkasivat heitä: "Tämäkö on se maa joka vuotaa maitoa jamettä?" (2Ms 3:8; 13:5; 33:3). Samoin on Jumalan seurakunta nyt, mutta Herran avulla siitä tuleeviljelyskelpoinen maa 'joka vuotaa maitoa ja mettä' (1Kr 3:9). Kun israelilaiset seisoivat faaraonjoukkojen ja punaisen meren välissä näytti kaikki toivottomalta. Mutta Jumala käyttää juuritoivottoman näköisiä tilanteita voimansa osoittamiseen. Miksi kristityt eivät huomaa tätä? Ovatkohe kaikki niin sokaistuneita? Nyt kristittyjen on 'ostettava silmävoidetta' (Ilm 3:18) nähdäkseenmikä on Jumalan tahto. Jumalan lupaukset kuuluvat niille, jotka tekevät Hänen tahtonsa (Mt7:21; Lk 6:46; Jh 9:31; Jk 1:22).

Nyt on lopunaika. Seurakunta tullaan koettelemaan ja todelliset 'juutalaiset' tullaaneroittelemaan akanoista. "Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen,saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä,pyhittyköön edelleen. Katso, Minä tulen pian, ja Minun palkkani on Minun kanssani, antaaksenikullekin hänen tekojensa mukaan" (Ilm 22:11,12). Nykyiset tapahtumat ovat lopun alkua. Tulion kuuma, ja sen tarkoituksena on puhdistus. "Minä sulatan heidät, niinkuin hopea sulatetaan,ja koettelen heitä, niinkuin kulta koetellaan. He huutavat avuksi Minua nimeäni, ja Minävastaan heille" (Sk 13:9). Tällainen on tämän ahdistuksen, tämän tulikoetuksen tarkoitus.

Jumala ei ole hyljännyt seurakuntaansa, maalistuminen ja paatuminen on kohdannut sitä vainmääräajaksi. "Israelin heimo (samoin kuin Jumalan seurakuntakin) joutui pakkosiirtolaisuuteensyntivelkansa tähden, koska he olivat olleet Minulle uskottomat (harjoittivat haureutta, yhtyivätmaailman kanssa), ja Minä kätkin heiltä kasvoni, ja Minä annoin heidät vihollistensa käsiin, jahe kaatuivat miekkaan kaikki tyynni. Minä tein heille heidän saastaisuutensa ja rikkomustensamukaan ja kätkin heiltä kasvoni. Sentähden, näin sanoo Herra: 'Nyt Minä käännän Jaakobinkohtalon ja armahdan kaikkea Israelin heimoa ja kiivailen Pyhän nimeni puolesta. Kun Minätuon heidät takaisin kansojen seasta (uskovat kirkkokunnista) ja kokoan heidät heidänvihamiestensä maista, niin Minä osoitan heissä pyhyyteni lukuisan pakanakansojen silmienedessä. Ja he tulevat tietämään, että Minä, Herra (hwhy), olen heidän Jumalansa, kun Minä,vietyäni heidät pakkosiirtolaisuuteen pakanakansojen luokse, kokoan heidät omaan maahansa(uskovat ennalleen asetettuun paikallisseurakuntaan) enkä jätä sinne jäljelle ainoatakaan heistä.Enkä Minä enää kätke heiltä kasvojani, sillä Minä vuodatan Henkeni Israelin heimon päälle,sanoo hwhy ynda Herra JHWH".

Ennalleen asetetun seurakunnan syntyminen näyttää ihmissilmin katsoen hyvin vaikealta.Kuitenkin, Raamatun mukaan, sillä on vahvempi perustus kuin millään muilla ns. seurakunnilla.Aluksi kaikki on sekasortoisessa tilassa ja mikään ei näytä toimivan. Omasta puolestammeemme kuitenkin epäile seurakunnan tulevaisuutta, onhan se Raamatun periaatteen mukainen javastaus Jeshuan rukoukseen: " ...että he kaikki yhtä olisivat, ...niin että maailma uskoisi, ...ja...ymmärtäisi, että Sinä olet Minut lähettänyt" (Jh 17:18ss.). Koko kirkkohistorian ajan on ollutpieni joukko 'ulkopuolella leirin' eli kirkkokuntien (Hb 13:13) ja lopun ajalla he muodostavatapostolisen alkuseuran mallin mukaisen seurakunnan. Yhä useammat Raamatun ennustuksettulevat ajankohtaisiksi seurakunnan muodostuessa ja vahvistuessa lähemmäksi alkuperäistäseurakuntaa. Nyt Laodikean seurakuntajakson (Ilm 3:14ss.) lopulla on monella herännyt kaipuukokea kuolleen uskonnollisuuden sijasta elävää, toimivaa uskoa. Tämä kaipaus synnyttääuhrautuvaisuutta ja uutteruutta ja rakkautta ennalleen asettamiseen. Se valaa uskoatulevaisuuteen ja kykyyn voittaa suurimmatkin vastukset. Tällaisille uskoville ennalleen asetettuseurakunta on ainoa mahdollisuus, kuolleella uskonnollisuudella ei ole heille mitään annettavaa.Heillä on todella kysymyksessä elämä ja kuolema. Halutessaan panna kaikkensa alttiiksi hetulevat kokemaan valtavaa vastustusta. Kirkkokunnat seisovat heitä vastaan kuin GoljatDaavidin edessä. He saavat kokea kaikenlaista vastustusta: heitä parjataan, heistä levitetäänkaikenlaisia valheellisia huhuja ja heidät pyritään leimaamaan haihattelijoiksi. Tämä kaikkikuuluu seurakunnan ennalleen asettamisen synnytystuskiin ja lopullinen tulos tulee olemaantäysin Jumalan Raamatussa ilmaisevan suunnitelman mukainen.

Jotkut uskonnolliset piirit asennoituvat ennalleen asettamiseen puolueettomasti, muttasydämessään hekään eivät toivo 'hengellisille juutalaisille' voittoa. Monien ns. seurakuntienjohtajat ja työntekijät suorastaan peloittelevat ja pakoittavat kirkkokuntiensa jäseniä karttamaanennalleen asettajia, koska he muka valmistelevat seurakuntien hajoittamista. Mutta eihänsellaista voi hajoittaa jota ei ole olemassakaan. Kirkkokunta ei ole seurakunta. Kirkkokuntienkohtalo on sidottu Baabelin (kreik. Babylonian) kohtaloon (Ilm 18. luku) ja ennalleen asettajateivät voi siihen vaikuttaa. Heidän tehtävänään on ainoastaan kuuluttaa Jumalan kehoitusta niihinkuuluville uskoville: "Lähtekää siitä ulos, te Minun kansani..." (Ilm 18:4ss.). Pieni on sepioneerien joukko, joka tulee työn tekemään, se muistuttaa Gideonin urotyötä kolmella sadallamiehellä (Tm 7. luku). Jos ottaa huomioon kirkkokuntien johtajien ja työntekijöiden opillisen jateologisen aseistuksen ja taitavuuden niitä käyttää, voisi luulla, että ennalleen asettajia kaatuisijoukoittain. Niin ei kuitenkaan tule käymään. 'Hengelliset juutalaiset' tulevat voittamaan ja senvoi selittää vai suureksi Jumalan ihmeeksi. Messias Jeshua Nasaretilainen on kansansa apunaeikä salli vihollisen sitä voittaa.

Seurakunnan muodostuessa monet liittyvät siihen teeskennellen samoin kuin Israelin valtionmuodostuessa englantilaiset sotilaat lähtivät maasta, mutta tulivat arabeiksi naamioituneinaTransjordanian (nyk. Jordania) kautta uudelleen maahan. "...niitten joukko, jotka tuntevatJumalansa, pysyy lujana ja tekee tehtävänsä. Ja taidolliset kansan seassa opettavat monta, muttaheitä sorretaan miekalla, tulella, vankeudella ja ryöstöllä, jonkun aikaa. Ja keskellä sortoa heillesuodaan pieni menestys, ja monet liittyvät heihin teeskennellen. Ja taidollisista jotkutkompastuvat, että heidän joukkonsa koeteltaisiin, seulottaisiin ja puhdistettaisiin lopun ajaksi,sillä vielä kestää, ennenkuin määräaika on" (Dn 11:32-35). Johdattamalla teeskentelijöitäseurakuntaan vihollinen aikoo madaltaa seurakunnan hengellisen tason ajakseen sen samalleluopumuksen tielle jolle alkuseurakunta apostolien kuoltua 'kirkkoisien' johdossa joutui.Seurakunta tullaan koettelemaan, se seulotaan ja puhdistetaan lopunajaksi ja kaikki valheveljettulevat paljastumaan.

YHTEYS - UNIVERSAALINEN VAI PAIKALLISSEURAKUNTA?

Jumalan seurakunnassa on tullut ajankohtaiseksi kysymys yhteydestä, jääkö se ainoastaanuniversaaliselle tasolle vai onko näkyvämpi yhteys mahdollinen.

Universaalisen seurakunnan aate on kehittynyt maailmassa, jossa uskovat ovat hajallaan erikirkkokunnissa ja heillä on vain vähän keskinäisiä yhteyksiä esimerkiksi järjestämällä yhteisiäaktioita ja yhteiskristillisiä kokoontumisia. Hekään eivät pyri kiinteämpään yhteyteen vaan jäävätodottamaan, että Messias tullessaan noutamaan omansa yhdistää heidät ja taivaassa he ovattäydellisesti yhtä.

Alussa isot seurakunnat, kuten esimerkiksi Jerusalemin seurakunta oli yksi, vaikkakokoonnuttiin useissa kodeissa. Seurakunnan synnyttyä yli sataan vuoteen uskovat eivätrakentaneet ainuttakaan rakennusta, joka olisi ollut tarkoitettu vain kokoontumista varten.Ensimmäinen tunnettu kirkkorakennus on rakennettu noin vuonna 160. Ne uskovat, jotkapyrkivät täydellisempään yhteyteen pohjaavat ajatuksensa siihen alkuseurakunnan aikaiseenkäytäntöön, että kullakin paikkakunnalla oli ainoastaan yksi seurakunta. Tällaiset ajatuksetedelliseen ryhmään kuuluvat torjuvat ja pyrkivät sulautumaan omaan kirkkokuntaansa entistäsyvemmin. Jeshua kuitenkin rukoili, että uskovilla olisi sellainen yhteys, että se näkyisi. Seedellyttää kirkkokunnista lähtöä ja liittymistä omalla paikkakunnalla olevien vapaiden uskovienyhteyteen.

Seurakunnan ennalleen asettamisen yhteydessä tulee myös polttavaksi kysymys: Onkojokaiselle 'hengelliselle juutalaiselle', joka todella haluaa olla sellainen, asetettava ehdoksi, ettähän tottelee 'hengellistä a l i j a a ', eli muuttaa kirkkokunnastaan paikallisseurakuntaanrakentamaan sitä vai voiko hän jäädä kirkkokuntaansa? Useat pitävät jopa hyveenäkirkkokuntaan kuulumista, he olettavat voivansa siten rakentaa Messiaan ruumista.Seurakunnan ennalleen asettamisesta puhumista ja sen mukaan toimimista he pitävät vainjonkinlaisena oikkuna tiellä oikeaan yhteyteen. Monet uskovat ovat luopuneet 'ensimmäisestärakkaudestaan' (Ilm 2:4) voidakseen jäädä kirkkokuntaansa. Uskoon tullessaan he ovat olleetpalavia uskossaan ja rakastaneet Jeshuaa. He ovat saaneet nähdä ihmeitä ja voimallisia tekojajoita Jeshuan Henki (Apt 16:7) heidän kauttaan teki. Ajanmittaan on kuitenkin alkanutkylmeneminen ja usein tällaisista saadaan huomata, etteivät he enää edusta Jeshuaa vaan sitäkirkkokuntaa johon kuuluvat. He ovat 'hyljänneet ensimmäisen rakkautensa', ihmeet ja merkitheidän elämästään vähenevät ja lopulta on jäljellä vain 'penseä' (Ilm 3:16) opillinenuskonnollisuus. Jeshuan varoittavat sanat kuuluvat heille: "Ei jokainen, joka sanoo Minulle:'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee Minun taivaallisen Isänitahdon. Moni sanoo Minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me Sinun nimesi kauttaennustaneet ja Sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja Sinun nimesi kautta tehneet montavoimallista tekoa?' Ja silloin Minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut;menkää pois Minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

Se seikka, että uskovien kehitys kirkkokunnissa on mennyt yhä maailmallisemmaksi, pitäisihälyyttää heitä ajattelemaan. Nyt on tultu aikaan, että todella hengellisenä voi säilyä vainRaamatullisessa uskovien yhteydessä ja siksi paluu ennalleen asetettuun seurakuntaan onvälttämätön. Seurakunnan palatessa alkuperäiseen tilaan tapahtuu hengellinen uudistuminenjoka johtaa myös alkuperäisten merkkien ihmeiden ilmenemiseen julistuksen yhteydessä, koskajulistetaan Sanaa, jonka Herra vahvistaa (Mk 16:20).

HENGELLINEN SIONISMI

Sionismi on juutalaisten kansallinen vapautusliike, jonka päämääränä on juutalainenkansallisvaltio. Valtio jolla on turvalliset rajat. Sionismi on liike joka haluaa vahvistaa juutalaistenmuuttoa Israeliin, vapaaehtoista muuttoa. Sionismi ei ole kapitalistinen, ei uuskolonialistineneikä imperialistinen liike, eikä se pyri muodostamaan Suur-Israelia, joka ulottuisi VälimereltäEufratille ja Hiddekelille (nyk. Tigris). Hengellinen sionismi on uskovien 'vapautusliike', jonkapäämääränä on ennalleen asetettu seurakunta. Se haluaa johdattaa uskovat ulos kirkkokunnista.Tarkoituksena ei ole perustaa uutta kirkkokuntaa. Tarkoituksena ei ole myöskään kerätäomaisuutta. Seurakunnan ei tarvitse keskittyä varojen keräämiseen, koska sillä ei tule olemaankiinteistöjä eikä palkattua virkamiehistöä eikä muunkaanlaista palkattua henkilökuntaa.Seurakunnassa vastuunalaisina toimivat Jumalan Hengen asettamat apostolit, profeetat,evankelistat sekä paimenet ja opettajat (Ef 4:11) eivät pidä "jumalisuutta keinona voitonsaamiseen" vaan tavoittelevat "vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä,hiljaisuutta" (1Tm 6:5,11) "tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Messiaanruumiin rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojantuntemisessa, täyteen miehuuteen, Messiaan täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisialaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä jaeksytyksen kavalissa juonissa, vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaiken tavoinkasvaisimme Häneen, joka on pää, Messias, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossapysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määränmukaan, mikä kullakin osalla on" (Ef 4:12-16). Jeshua sanoi sen olevan 'piskuinen (}fqh pieni)lauma' (Lk 12:32), joten siitä ei koskaan tule suurta joukkoa. Vastustajan joukkoa Raamattunimittää nimellä 'suuri Baabel' (Ilm 18:2) ja valitettavasti suurin osa kristikuntaa päätyy senhelmaan. Vasta Rauhan Valtakunnassa Messiaan hallitessa maallinen Israel saa Raamatussasille luvat rajat. 'Pieni lauma' Messiaan Jeshuan Nasaretilaisen johdolla hallitsee silloin Suur-Israelia ja koko maailmaa.

Hengellisesti toteutetussa sionismissa on alkuseurakunnan uudelleen muodostuminen alkanut.Sionismi on periaate, jolla sitä hengellisesti soveltamalla tullaan tehokkaasti saavuttamaanennalleen asettaminen. Jos ennalleen asetettu apostolinen paikallisseurakunta aikoo ollahengellisen elämän oikea keskuspaikka, on elintärkeätä, että uskovat osaavat ja haluavat elääkeskinäisessä vuorovaikutuksessa sen pienen joukon kanssa, jotka lopunajalla kehoituksenkuultuaan tai vainon johdosta lähtevät Baabelista eli kirkkokunnista, heidän jotka muodostavataidon 'hengellisen sionistisen' muuttoliikkeen.

Kun osa heprealaisista (Leeviläiset, Juudan sukukunta ja puolet Benjaminilaisista) kaksi ja puolivuosituhatta sitten palasi Baabelin vankeudesta, juuri Jumala kosketti heitä ja herätti heidänsisimmässään halun, joka sai heissä aikaan halun palata Jerusalemiin. Merkillisellä tavalla tämäon meidän aikana myös tapahtunut Israelille. Sionistinen liike on ollut Jumalan työkalujuutalaisten 'kalastamisessa' kotiin omaan maahansa. Sionismi on Jumalan alkuunpanema liike.Myös 'hengellisen Israelin' Jumala vapauttaa Baabelin vankeudesta - kirkkokunnista. Hänhaluaa heitäkin koskettaa ja herättää heidän sisimmässään ajatuksia, jotka saavat heissä aikaanhalun palata alkuperäiseen.

Vanha juutalaisen pääsiäistervehdys: "Ensi vuonna Jerusalemissa" on esikuvallinen myös'hengellisille juutalaisille', heille, jotka kaipaavat alkuperäistä seurakuntamuotoa, jonkaesikuvana Jerusalem on (Ps 87. luku). Se sisältää toivon, että seurakunta tulisi entiselleen kutense alussa oli. Koko kirkkohistorian ajan on ollut uskovia, jotka ovat tätä kaivanneet.

Vanhoista ajoista alkaen juutalaisten uskoon on kuulunut rukouksia, joissa toivotaanJerusalemin temppelin uudelleenrakentamista sekä hajonneen kansan kokoamista. Kuitenkinvain harvat varhaisista juutalaisista ajattelijoista antoivat tälle ajatukselle konkreettisen muodon.Näitä poikkeuksia olivat Jehuda ha-Levi (1075 - 1141) ja Isak Luria (1543 - 1572). Eräs, ehkämerkittävin sionismin edelläkävijä on prahalainen rabbi Löw eli Maharal (kuoli 1609). Hänkatsoi, ettei yhdenkään kansakunnan tulisi elää toisen alaisuudessa; juutalaisten asemahajaannuksessa oli siis epänormaali. Heillä oli siksi oikeus mielessään ennakoida messiaanistavapautusta, mutta he eivät saaneet yrittää paluuta oma-aloitteisesti kotimaahansa.

Vilnalainen Elija Gaon oli hasidismin vastustaja, erittäin oppinut ja poikkeuksellisen arvostettu.Kritikoidessaan hasidismia, hänen lähtökohtana oli se, että hasidismi asetti sisäänpäinsuuntautuvan mystisen kokemuksen perinteisen kirjallisuuden opiskelun edelle ja antoi näinkeskeisen roolin hillittömälle subjektivismille. Hän itse oli kurinalainen ja maltillinen perinteisenkirjallisuuden tutkija ja kirjoitti kommentaareja mm. Raamattuun, Mishnaan ja molempiinTalmudeihin. Elija Gaon'in (1720 - 1797) opetuslapset matkustivat kolmena suurena ryhmänäPalestiinaan vuosina 1808 - 1809 ja perustivat uuden juutalaisen yhdyskunnan Safediin. Helähettivät Eurooppaan sananviejiään, jotka kehoittivat muita juutalaisia seuraamaan esimerkkiä.Seitsemässä vuodessa Safediin muuttaneiden määrä nousi 200:sta 700:aan.

Varhaissionistisiin ajattelijoihin voi lukea rabit Zvi Kalischer (1795 - 1874) ja Jehuda Alkalai.Kumpikin hylkäsi sen perinteisen juutalaisuuden ajatuksen, että pelastus olisi puhtaastijumalallinen asia. He katsoivat, että ihminen saattoi jouduttaa pelastuksen saapumista. VertaaPietarin sanoja: "...teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän (hwhy-\wy JHWH:n päivä)tulemista..." (2Pt 3:12)

Juutalaiset ovat olleet ihmeen haluttomia palaamaan omaan maahansa. Monet heistä ovatmielummin pitäneet isänmaanaan sitä maata jossa asuvat. Useimmat 'hengelliset juutalaiset' ovatmyös niin mielistyneet kirkkokuntiinsa (joiden kehto on Roomassa), että he mielummin pysyvätniissä kuin tulevat todelliseen näkyvään yhteyteen. Jo Moses Hess osoitti kirjassaan "Rooma jaJerusalem" (1862) yksilöllisen sulautumisen mahdottomuuden ja ryhtyi kansallisenvapauttamisen puolestapuhujaksi. Hänen mielestään Palestiinaan piti perustaa juutalainen valtio,jossa olisi mahdollista saada aikaan kansan uskonnollinen ja henkinen elpyminen. Hän oliensimmäinen, joka selvästi ymmärsi, että rasistinen antisemitismi tulisi olemaan esteemansipaatiolle eli alistetusta asemasta vapauttamiselle - tai niiden assimilaatiolle elisulautumiselle, jotka sitä pitivät parempana. Myöskään todellinen 'hengellinen juutalainen' ei voisulautua kirkkokuntiin. Lopunajalla he kokoontuvat alkuperäisen apostolisen seurankunnanmallin mukaiseen seurakuntaan ja siten saadaan uskovissa aikaan paluu maailmallistuneestauskonnollisuudesta 'ensimmäiseen rakkauteen' Jeshuaa kohtaa - paluu Roomasta Jerusalemiin -paluu Iisebelin, porton helmasta puhtaaseen alkuperäiseen jumalanpalvelukseen. Muidenvarhaissionistien tavoin Moses Hess kirjoitti liian aikaisin ja hänet jätettiin aikanaan täydellisestiilman huomiota ja samoin on käynyt niille, jotka ovat aikaisemmin puhuneet 'hengellistenjuutalaisten' paluusta alkuperäiseen. Jumalan tahto tulee kuitenkin tapahtumaan ihmistenvälinpitämättömyydestä huolimatta.

Venäjän pogromit varsinkin vuodesta 1881 alkaen nopeuttivat kehitystä. Alettiin yleisestiymmärtää, ettei juutalaisilla ainakaan Venäjällä ollut suuria toiveita saavuttaa kansalaisoikeuksia.Maastamuutto näytti ainoalta ratkaisulta, ja sellainen myös käynnistyi, lähinnä länteen päin.Vuonna 1882 sionistiset aktivistit Venäjällä muodostivat kattojärjestön nimeltään Hibbat Tsion eliRakkaus Siioniin. Sen ensimmäinen ryhmä ns. BILU (neljän ensimmäisen sanan hepreankielisetalkukonsonantit jakeesta Js 2:5) muutti samana vuonna maasta ja perusti Rishon le-Tsion-nimisen siirtokunnan Palestiinaan. Romanian juutalaiset perustivat Galileaan Rosh Pina-siirtokunnan myöskin samana vuonna. Seuraavina vuosina syntyi monia uusia siirtokuntia.Vuonna 1882 lääkäri Leo Pinsker (1821 - 1891) korosti kirjoituksessaan "Autoemancipation"Juudan kansan oikeutta ja velvollisuutta alkaa kansallinen ryhdistäytyminen ja heidän täytyi itsevapauttaa itsensä. Hän oli aikaisemmin toiminut mukautumisen puolesta, mutta nyt hän oliluopunut kaikista sellaisista ajatuksista. Hän oli tullut vakuuttuneeksi siitä, että juutalaisen olimahdotonta sekaantua muihin kansoihin. Ainoa keino olisi juutalaisen valtion perustaminenPalestiinaan. 'Hengellistenkin juutalaisten' on ryhdistäydyttävä. Hekään eivät voi pidempäänmukautua tähän kirkkokuntien sekoitukseen - Baabeliin. He eivät voi koko sydämisesti edustaajotain määrättyä kirkkokuntaa. Heillekin ainoa mahdollisuus on palata alkuperäiseen.

Sionismi-termi on peräisin Nathan Birnbaumilta (1864 - 1937) . Modernin sionismin perustaja olikuitenkin Theodor Herzl (1860 -1904), ja sen perustus laskettiin hänen julkaistessaan kirjansa"Juutalaisten valtio" vuonna 1896. Tässä vaiheessa assimiloituneiden vanhempiensa kasvattamaHerzl ei tuntenut lainkaan edelläkäviöitään Hessiä ja Pinskeriä. Pian hän kuitenkin joutuiyhteyteen Hibbat Tsion-järjestön kanssa. Paroni de Rothshild, joka 1800-luvun puolivälissä olialoittanut juutalaisia asutuksia varten tehtyjen maaostojen rahoituksen ja paroni de Hirschpitivät hänen suunnitelmiansa mielettöminä eivätkä halunneet tukea niitä.

Herzl´in juutalaisvaltiota käsittelevästä kirjasta tuli sionismin klassinen kirjoitus. Se ei suinkaansaanut osakseen ainoastaan innostusta. Sekä ortodoksi- että liberaalijuutalaisten keskuudessahänen poliittinen sionisminsa herätti pelkoa ja katkeruutta. Vaikkakin he olivat myötämielisiäsille ajatukselle, että juutalaiset palaisivat kotimaahansa, pelättiin Herzl´in poliittisten julistustenaiheuttavan sen, että Palestiina suljettaisiin kaikilta juutalaisilta. Kaikesta vastustuksestahuolimatta Herzl´in linja osoittautui voittajaksi. Hänen sanomansa vetosi Juudan kansan sielussaoleviin syvimpiin tunteisiin ja voimakkaaseen ikävään. 'Hengellinen sionismi' tulee herättämäänuskonnollisissa piireissä vastustavia tunteita ja jopa toimia. Kristittyjen universaalille yhteydellesaatetaan olla myötämielisiä, mutta kaikkea käytännön ykseyttä ja näkyvää halutaan karttaa.Mutta todellinen yhteys tulee voittamaan. Sellaisen yhteyden löytyminen tulee uskovilleantamaan tyydytyksen hengen syvimpiin kaipauksiin ja siihen voimakkaaseen ikävään, jota onkoettu Jeshuan ruumiin hajallaan olon takia (Ef 5:30).

Alussa Herzl oli panostanut kansainvälisen tunnustuksen saamiseksi organisaatiolle ja sensuunnitelmille. Kun tämä ei onnistunut, alettiin suuntautua muihin kysymyksiin. Sionistiseenliikkeeseen syntyi nopeasti eri ryhmittymiä. Vuoden 1903 kongressissa keskusteltiin kiivaastiIson-Britannian ehdotuksesta perustaa juutalainen kansalliskoti Itä-Afrikkaan Ugandaan. Herzloli valmis hyväksymään tämän väliaikaisratkaisuna, sillä Itä-Euroopan juutalaisten asema olitullut sietämättömäksi ja johonkin ratkaisuun oli päästävä. Runsaslukuinen itäeurooppalainenryhmä kuitenkin vastusti päättäväisesti kaikkia vaihtoehtoja Palestiinalle. Tämä oli sionistienmaailmanjärjestön Chaim Weizmannin (1874 - 1952) diplomaattisten ponnistelujen ansiota.Weizmannista tuli sittemmin juutalaisvaltion ensimmäinen presidentti (1948 - 52).

larcy {ra - Israelin maa ja jopa Jerusalem on vihdoin juutalaisten. Heidän toiveensa ontoteutunut. Samaan aikaan Jumala yhdistää 'hengellistä Israelia'. Jumala on alkanut näkyvällätavalla vastaamaan Jeshuan rukoukseen, että uskovat olisivat yhtä. Jumalan kansa alkaa palatakirkkokuntien vankeudesta alkuperäiseen seurakuntamuotoon. Vielä on kuitenkin valitettavanpaljon sellaisia, jotka eivät ole halukkaita lähtemään kirkkokunnistaan, samoin kuin suurin osahajaannuksessa olevista juutalaisista on haluttomia muuttamaan Israeliin. Jumala lähettää'kalastajia', jotka 'kalastavat' heitä, ja 'metsästäjiä', jotka ajavat heidät ulos kirkkokunnista (Jr16:16; Lk 6:22). Todellisia 'hengellisiä juutalaisia' aletaan uskonnollisten ihmisten taholtavainoamaan ja samoin antisemitistiset voimat kaikkialla maailmassa tulevat vainoamaan,tappamaan ja karkoittamaan juutalaisia.

Sionismin vastustajat sanoivat Israelin valtion perustamista toivottomaksi, samoin nytsuhtaudutaan seurakunnan ennalleen asettamiseen. Kuitenkin vuonna 1948 Israelin valtio olitodellisuutta ja samoin myös ennalleen asetettu seurakunta on todellisuutta ennenkuin Jeshuatulee tempaamaan omansa. Taivas pidättää Häntä niin kauan, että tämäkin asia on kohdalleenasetettu.

Maailman sionistijärjestö on yhdyssiteenä Israelissa olevien ja maanpakolaisuudessa (twlg)olevien juutalaisten välillä. Myös ennalleen asettajien on pidettävä yhteyttä kaikkien JumalanHengestä syntyneiden välillä. Ne, jotka jo ovat asettuneet 'luvattuun maahan' ja ne, jotka vieläovat 'synnyinmaissaan' eli kirkkokunnissaan ovat syntymänsä perusteella 'juutalaisia', he ovatveljiä ja sisaria keskenään. Juutalaisilla on yhteys keskenään Maailman sionistijärjestönvälityksellä ja samoin pitää olla yhteys myös 'hengellisten juutalaisten' kesken.

Kysymyksessä ei ole jonkun yksityisen ihmisen asia, eikä se ole uusi kirkkokunta jolla on jokuprofeetta tai muu henkilö, jota voidaan esittää perustajaksi. Uskovat yhdessä tulevat senmuodostamaan omilla paikkakunnillaan. Näyttää siltä, että nuoremmat uskovat ovathalukkaimpia astumaan ennalleen asettamisen tielle, koska he eivät vielä ole ehtineet niinkiintyä kirkkokuntiinsa ja heissä vielä palaa ensimmäinen rakkaus Jeshuaan. Ne uskovat, jotkakaipaavat alkuseurakunnan uskoa ja voimaa tulevat saamaan sen ennalleen asetetussaseurakunnassa. Tämän saavuttamiseksi heidän tulee olla kuin 'tabula rasa' (puhdas taulu).Ajatukset on puhdistettava vanhoista kirkkokuntien opeista, jotka eivät ole Raamatun opetuksenmukaisia. Jotka tuntevat olevansa 'hengellisesti köyhiä' (Mt 5:3) ja haluavat kokea todellistatoimivaa uskoa, lähtevät ensin, koska he ovat varmoja, että näin menetellen heidän hengellinenelämänsä paranee.

Ennalleen asettajat tulevat kohtaamaan paljon vastaväitteitä, koska monetkaan vanhat vangiteivät mielellään lähde vankilasta. Mutta tutkikoon jokainen vastaanväittäjä Jumalan Sanastaväittämiensä oikeutusta. Jokainen joka ei halua lähteä mukaan, jääköön paikalleen. Ei oletarkoitus kiskoa ketään väkivalloin kirkkokunnastaan. Tässäkin asiassa Jumalan Henki tuleetoimimaan samoin kuin Aabrahamin palvelijan kohdatessa Rebekan kaivolla. Jumalan Henki olijo valmistanut Rebekan ja hän oli valmis lähtemään palvelijan mukana Iisakin - joka kuvaaJeshuaa - vaimoksi.

Tulee näyttämään siltä, että taistelua olisi käytävä ilkeitä, matalamielisiä ja lyhytnäköisiä'juutalaisia' vastaan, kuten Jeshuakin sai aikanaan maan päällä kohdata uskonnollisten'oikeaoppisten' vastustuksen. Mutta meidän on muistettava, ettei meillä "ole taistelu verta jalihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitseviamaailmanvaltiaita vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuudenhenkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa" (Ef 6:12), sillä vihollinen tietää tämän aikakaudenpäättyvän kaiken ennalleen asettamiseen.

Lihallistakin Israelia kohdanneet ahdistuksen ja vainon ajat päättyivät aina juhlaan: Farao halusituhota juutalaiset Egyptissä, mutta lopputuloksena oli jsp Pesach eli pääsiäinen (2Ms 12.luku). Haaman, Hammedatan poika halusi myös hävittää juutalaiset, silloin lopputuloksina oli\yrwp Puurim-juhla (Est 9:26-28). Atiokus Epifanes yritti myös samaa, mutta lopputuloksenaoli hknj Hanucha eli Temppelin vihkimisen juhla (esim. Jh 10:22). Venäjän 'pogromit'synnyttivät sionistisen liikkeen, joka Hitlerin julmien hävitystoimien jälkeen johti twamxuh-\wyJom Ha'atsmautin, Israelin valtion itsenäisyyspäivän, syntymiseen.Israelilla on edessään vieläviimeinen suuri ahdistus, mutta sekin on päättyvä juhlaan. Siinä juhlassa Israel ottaa vastaanMessiaan Jeshua Nasaretilaisen ja kruunaa Hänet kuninkaakseen. Jumalan Seurakunnanviimeinen ahdistus, kun kaikki valheveljet kääntyvät sitä vastaan, on päättyvä myös ihanaanjuhlaan, kun heidän Ylkänsä, Jeshua Nasaretilainen tulee ja tempaa heidät Karitsan häihin.

N y t on h e n g e l l i s e n e x o d u k s e n a i k a . Nyt on aika jokaisen todellisen,Hengestä syntyneen ja Hengessä vaeltavan uskovan lähteä 'luvattuun maahan', ennalleenasetettuun paikallisseurakuntaan, rakentamaan sitä. Jumalan Sanan mukaan kaikki, koko'hengellinen Israel' on lähtevä kirkkokunnista, niihin ei jää yksikään, jonka sydän onympärileikattu Hengessä (Hes 39:28).

Artikkelin kirjoittaja on muuttanut Israeliin. Tämän julkaisemisen aikaan hän käytti myös nimeä ja osoitetta:
Moshe Zew Saimaantie 1654100 Joutseno

SEURAKUNTAAN YHTEEN