Salpa-asema, Salpa-linja, Salpa-museo

SALPALINJA NÄHTÄVYYTENÄ
1. Salpa-asema kuutostien varressa Kivijärven kupeessa
2. Salpa-linja Ylämaalla Vaalimaantietä 8 km ja 12 km länteen
3. Salpa-museo Miehikkälässä

Ylipäällikkö Mannerheimin käskystä vuosina 1940-41 rakennettiin Suomen itärajan turvaksi Salpalinja. Salpalinjaksi kutsuttu linnoitus on yhä Suomen suurin rakennustyömaa. Sitä oli tekemässä enimmillään 35 000 miestä ja heitä muonittamassa 2 000 naista. Salpalinja ulottuu maan pohjoisrajalle saakka, mutta mielenkiintoisin lienee tässä kerrottu ja kuvattu osa. Tällä välillä linnoitus on täysin yhtenäinen kulkien vedessäkin. Salpa-asemassa on betonisia tai kallioon louhittuja kantalinnoitteita 728 kappaletta. Puisia kenttälinnoitteita on noin 3 000 kappaletta. Taistelu- ja yhteyshautaa asemaan on kaivettu noin 350 kilometriä. Kiviestettä on yli 200 kilometriä, siinä noin 350 000 kappaletta keskimäärin kolme tonnia painavaa kiveä. Panssarikaivantoestettä kaivettiiin noin 130 kilometriä ja piikkilankaestettä viritettiiin 315 kilometriä. Aseman tyypillisin kantalinnoite on konekivääri- ja majoituskorsu, joita tehtiin noin 170 kappaletta. Yhden sellaisen rakentamiseen tarvittiin esimerkiksi betoniterästä 45 tonnia ja 50 kilon sementtisäkkejä 5 000 kappaletta. Kaikkiaan yhden tuollaisen korsun teossa siirrettiin erilaisia massoja noin 10 000 tonnia. Se on noin 3 000 silloista kuorma-autokuormaa.
Linnoituksen on laskettu maksaneen tuon ajan rahassa noin 2,5 miljardia markkaa. Ruotsi avusti urakkaa yhden kesän 900 miehen vapaaehtoistyövoiman lisäksi merkittävällä 235 miljoonan markan rahalahjoituksella. Salpa-asemassa ei taisteltu. Silti sillä arvioidaan olleen välillistä vaikutusta kesän 1944 ratkaisuihin.


Sodan jälkeen linnoituksesta poistettiin kaikki irtisaatava kenttälinnoitteiden tukipuita ja piikkilankoja myöten. Nyt asemasta on jäljellä kestolinnoitteet, kiviesteet ja kaivannot. Ne löytyvät paikoiltaan, luontoon arpeutuneina. Puolustusvoimat järjesti 1994 Kaakkois-Suomessa näyttävän juhlasarjan 50-vuotiaan linnoituksen ja sen tekijöiden kunniaksi. Lähes puoli vuosisataa varjellut Salpalinjan salat ovat nyt julkisia. Siitä esimerkkejä ovat Salpa-asemasta kunnostetut museo- ja matkailukohteet sekä hyvän vastaanoton saaneet tutustumisvaellukset, Salpavaellukset. Lisätietoja Ylämaalta ja Miehikkälästä.

Linkkejä: Puolustusvoimat
Sota-arkisto
Mannerheim.fi
ST:n uutissivu

Harri Veijonen 20. 6. 2000