HIPPOLYTOS

HIPPOLYTOS

Novum, arvostettu suomalainen Uuden testamentin laitos selityksissään sanoo, että luultavasti Hippolytos ensimmäisenä opettaa, että yksi vuosiviikko Danielin kirjan 9. luvun tuntemista vuosiviikoista liittyy aikaan välittömästi ennen Kristuksen näkyvää paluuta. Daniel 9:27:ssä mainittu asia on tärkeämpi kuin itse Hippolytos, vaikka häntä voimmekin pitää kaikkien myöhempien profeettojen oppi-isänä. Tämän kirjan vuoro on vasta nyt kun olen jo tehnyt perusteellisen tutkimukseni tuosta kyseisestä Raamatun kohdasta. "Daniel 9:27 aikamme paljastin" on vuonna 1995 julkaisemani kirjan nimi. Novumin mukaan "selvä yksimielisyys vallitsee siitä, että Daniel 9:27 muodostaa Ilmestyskirjan kronologiset puitteet". Selvä yksimielisyys tutkimukseni mukaan on kaukana, mutta siihen suuntaan ymmärrys on meillä kaikilla pienemmillä profeetoilla lisääntynyt.

Hippolytos saa yhä enemmän merkitystä, kun huomaamme hänen olevan meidän myöhempien Raamatun profetioiden selittäjien, meidän pienten profeettojen oppi-isä. Tarve tietää Hippolytoksesta muutakin kasvaa sitä mukaa kuin arvostuksemme profeetalliseen sanaan kasvaa. Maallisellakaan puolella Hippolytos ei ole aivan tuntematon mainitaanhan hänet mm. tietosanakirjassa Spectrum. Esipuheessani vuoden 1995 julkaisuun kirjoitin: "Daniel 9:27 kiista ratkeaa näinä päivinä. Ellei maailmassa tapahdu tai ala pian tapahtua asioita, joita ainakin Hippolytokselta 200 jKr. lähtien on selitetty tulevan tapahtumaan, siihen uskojat ovat väärässä." Spectrumin mukaan Hippolytoksen Danielin kirjan kommentaari on vanhin säilynyt Raamatunselitysteos.

Hippolytoksesta voitaisiin kirjoittaa Raamattua paksumpi kirja. Jos sellainen kirja tehtäisiin, se olisi mitä ilmeisemmin jonkun ajastamme tietämättömän teologin kirjoittama. Mitä sellainen paksu opus Hippolytoksesta hyödyttäisi meitä? Tässä pidetään ehdottoman tärkeänä esitellä sitä Hippolytosta, joka kertoi meidän aikamme tapahtumia jo 1750 vuotta sitten. Siitähän meidät pienemmätkin profeetat edes sellaisiksi tunnetaan, että me pystyimme kertomaan tulevia tapahtumia paremmin kuin "ihmiset, jotka ennustavat, koska eivät tiedä" (Etelä-Saimaa). Saarnaajan kirjassa sanotaan, että kirjoja tehdään loputtomasti. Koska aikamme on loppumassa, tämä pieni kirja ansaitsi paikkansa paljoin kirjain joukossa.

Hippolytos oli syntynyt ilmeisesti Rooman itäpuolella vuoden 150 vaiheilla. Holmquistin kirkkohistoria mainitsee Hippolytoksenkin gnostilaisuuden vastustajana (s. 84). ja samaan apologeettiseen koulukuntaan kuuluviksi Irenaeus, Tertullianus ja Hippolytos, "jonka huippuna on Augustinus" (s. 99). Ensimmäinen kristitty astronomi oli Hippolytos (s. 111). Merkillisessä Hippolytoksessa heräsi rohkea ajatus kirjoittaa kirkkohistoriaa (s. 144). Calixtuksen presbyteeri Hippolytos. Hän on vasta viimeisinä vuosikymmeninä tullut tutummaksi, mutta esiintyy nyt 3:nnen vuosisadan merkitsevimpien persoonallisuuksien joukossa. Hän oli viimeinen kristitty roomalainen, joka käytti yksinomaan kreikankieltä. Irenaeuksen oppilaana oli hänellä jäljellä jotakin johanneslaisesta perimätiedosta (s.154-). "Hän säilytti vielä Apokalypsin käsityksen, että roomalaisvaltiolla oli pedon merkki." Hippolytos ei siis huomannut eroa Daniel 2. ja 7. (EU:n ja Venäjän) välillä. On muistettava, että Hippolytoksen aikana valtiokirkkojärjestelmä oli vielä tuntematon käsite:

Merkittävin vanhan ajan oppi-isämme on Hippolytos. Ei välttämättä siinä mielessä, että hän olisi enää täysin ymmärtänyt Pyhän Hengen toimintoja. Kolmannelle vuosisadalle tultaessahan herätyksen historiassa alkoi tapahtua sitä herätyksen katoamista, mikä taas pari sataa vuotta ennen vuotta 2000 jKr. alkoi yhä voimakkaammin ilmetä ennalleenasettamisena.

Hippolytoksen tiedetään eläneen 200-luvulla ja häntä on myöhemmin nimitetty Rooman piispaksikin. Varsinaista kirkkolaitosta ei tuolloin ollut, joten puhuttaessa Hippolytoksesta teologinakin, tarkoitetaan hänen olleen seurakunnan vanhin ja Raamatun tutkija. Paavilaiset tekevät listan paaveista alkaen Pietarista, mutta Pietari oli kallio, jolle Kristus rakensi seurakunnan. Kirkko paaveineen on aina ollut seurakunnan pahin murhaaja (Ilm 17:2). Ilmeisesti Hippolytos Roomassa edusti herätyskristillisyyttä, ja vastustajat halusivat tehdä hänelle pahaa. Paavinkirkkokin tuntee vuonna 217 tulleen "vastapaavin" , Calixtus ensimmäisen. Tosin nyttemmin käyttääkin Hippolytoksesta tuota nimitystä jopa Yrjö Luojolan suulla: "ryhtyi toimimaan vastapaavina kirkossa." Hippolytos taisteli jo Calixtusta edeltäneen paavi Zephyrinuksen (202-217) harhaoppeja vastaan. Mutta Calixtus loi todellisen vastaseurakunnan. Hippolytos väitti, että Kristuksen persoonaa koskevan harhaoppisuutensa lisäksi Calixtus oli päästänyt kirkollisen kurin täysin höltymään. "Piispa Calixtuksella (217-222) oli ollut hyvin seikkailurikas menneisyys. --- Hän teki johtopäätöksen uudesta piispanvallasta seurakunnassa ja puolsi kantaa, että piispa voi ... antaa anteeksi kaikki synnit." (Holmquist s. 153).

"Calixtuksen käyttämä tapa oli hyökkäys jäljellä olevia alkukristillisten karismojen etuoikeuksia vastaan, siis uusi vaihe kehityksessä: armolahja - virka." (Holmquist). Toisin sanoen seurakunnasta työntekijöineen tilalle oli tulossa kirkko sijaisineen: Kristuksen sijalla paavi, Jumalan Sanan sijalla pääpiispat, seurakunnan viranhaltijoiden sijalla kirkon papit ja muu palkka-armeija. Alkukristillisyyden kannattajat, seurakunta oli voimakkaasti äänessä itse Roomassakin. Siellä sen puhetorvena oli Hippolytos. "Calixtus tahtoi kukistaa vastustuksen vaatimalla Rooman piispana valtaa koko kirkon yli" (Holmquist). Kehitystä hidasti Calixtuksen kuolema v. 222. Mutta toisaalta luopumus oli jo edennyt niin pitkälle, että Hippolytos ei voinut astua poismenneen vastustajan tilalle. "Onnettomuus oli jo tapahtunut" (Holmquist). Calixtus oli erottanut Hippolytoksen seurakunnasta, mainitsee Holmquist, mutta valtiokirkon puuttuessakin tästä voidaan jo käyttää nimitystä erottaa kirkosta. Seurakunta, Hippolytos kannattajineen oli jättänyt kirkoksi muotoutuvan yhteisön Roomassa ja siirtynyt jäsenistöineen Rooman ulkopuolelle. Sieltä käsin harjoitettiin innokkaasti lähetystyötä. Hippolytos ei vaiennut ennenkuin koki murhatuksi tulemisen. Myöhemmin häntä kunnioitettiin marttyyrina ainakin uskonveljiemme toimesta. Hänen arvostuksensa opettajana ja kirjailijana meni liiallisuuksiinkin, jos pitää paikkansa tieto hänen kunniakseen tehdystä näköispatsaasta.

Täyttä varmuutta Hippolytoksen murhaajasta ei ole. Se on voinut olla ei-kirkollinenkin seurakunnan vastustaja. Mahdollisesti Hippolytos kuoli syystä, että tuli keisarin toimesta karkotetuksi ilmastollisesti vaaralliselle saarelle (insula nokiva). Näihin kysymyksiin saa enemmän valaistusta tutustumalla Hippolytoksen teokseen "Philosophumena, Refutatio omnium haeresium". Tuota "Kaikkien harhaoppien kumoaminen" teosta ei muista poiketen mainita löydetyssä kuvapatsaassa, vaikka se tiedetään Hippolytoksen kirjoittamaksi. Kirja on tärkeä aikansa historiallinen lähde.

Paavinkirkko Internetissä väittää, että se olikin Hippolytos, joka tuli harhaoppiseksi! Vieläkään kirkot eivät suvaitse varsinkaan sitä, että Jumala laskee ajan kulumista juutalaisten asumisesta Jerusalemissa, "sinun kansallesi ja Pyhälle kaupungillesi" (Dan 9:24). Jeesuksen syntymän viettokin siirreettiin pois juutalaisen vuodenvaihteen tienoosta, missä se tapahtui. Tai oikeastaan seurakunta ei vietä lainkaan syntymän muistojuhlaa Herra kun opetti muistelemaan vain kuolemaansa. Kristuksen tappajiksi väittävät juutalaisia ja sekä juutalaisten että seurakunnan tappajia ovat. Harhaoppisuussyytteensä pohjana paavinkirkko pitää Hippolytoksen kirjoitusta, että Jumala voisi luoda mitä tahansa, toisen Jumalankin. Calixtus tästä syytti Hippolytosta diteistiksi, kaksijumalisuuden kannattajaksi, mitä Hippolytos ei tietenkään ollut.

Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta ja on hyödyllinen... (2 Tim 3:16). Jumala on huolehtinut siitä, että meille on säilynyt Hänen ilmoituksensa kannalta tarpeelliset ja riittävät kirjoitukset sisältävä kaanon. Hippolytoksen selitysteoksia onnistuttiin säilyttämään kuin muistutuksena siitä, että Sanaa pitää selittää niinkuin on kirjoitettu. Hippolytoksen Danielin kirjan kommentaari on vanhin säilynyt raamatunselitysteos. Se ilmestyi noin vuonna 200 jKr. Luonnollisesti latinaksi. Hippolytoksen on siis täytynyt myös ainakin itselleen kääntää Danielin kirja latinaksi. Varsinainen latinankielinen raamatunkäännöshän, Vulgata, ilmestyi vasta noin 400 jKr. Hieronymoksen toimesta. Hippolytoksen elämä päättyi vuonna 235 Sardiniassa, jonne ilmeisesti keisari hänet oli karkottanut.

Uuras Saarnivaarakin väittää, että ensimmäinen, joka sijoitti yhden vuosiviikon, Daniel 9:27:n, meidän aikaamme oli W. Burgh vuonna 1835. Tämähän ei pidä paikkaansa. Jo Septuagintan tekijät 200 vuotta ennen Kristusta tiesivät, että Daniel 9:27 kuuluu vasta siihen aikaan kun Israelin kansa saa hallintaansa Pyhän kaupungin, Jerusalemin. Jos ennen ja jälkeen Hippolytosta olisi säilynyt Danielin kirjan selitysteoksia, varmasti useimmissa niissä löytäisimme Daniel 9:27:n sijoitettuna hamaan tulevaisuuteen, vasta meidän aikaamme, koska Hippolytoskin niin teki. Toki ymmärrys jakeiden oikeasta tulkinnasta meidän ajassamme on lisääntynyt.

"On myös mielenkiintoista panna merkille, että Hippolytos luultavasti ensimmäisenä väittää, että Dan 9:26,27:ssä mainittujen 69. ja 70. vuosiviikon välillä on aikaväli, ja että 70. vuosiviikko kuuluu lopun aikaan välittömästi ennen Kristuksen paluuta" (Novum 4 s. 887). Tarkka tutkimus Daniel 9:27:stä on vuonna 1995 julkaisemani kirja "Daniel 9:27 aikamme paljastin". Paavi, ainakaan nykyinen, ei ole lainkaan selvillä siitä, että Daniel 9:27 toteutuu parhaillaan niinkuin Hippolytos jo esitti. Hippolytoskin tavallaan huutaa paaville ja kaltaisilleen: oletteko mukana siunaamassa Jumalan tuomion syyn, Israelin maata jakavan juutalaisia ja Jerusalemia koskevan valerauhan! Hippolytoksen kreikankielellä tekemä antikristustutkielma, "De Antichristo", on tallella myös. Antikristuksen aika alkaa. Siitä Kristuksen seuraajat pelastetaan.

Hippolytoksen kirjallinen tuotanto:

1. Antikristuksesta, De Antichristo. Antikristustutkielma ei liene Hippolytoksen ensimmäinen kirjallinen työ, vaikka se kirjoitettiin kreikaksi toisin kuin useimmat latinaksi. Teos on peräisin noin vuodelta 200 jKr. Kirjassa pohditaan mm. tuhatvuotisen valtakunnan ongelmaa. Usein mainitaan, että Hippolytos olisi vastustanut ajatusta tuhatvuotisesta valtakunnasta. Mutta kysymyshän lienee ollut siitä, että hän vastusti liikkeellä olleita oppeja sellaisen alkamisesta hänen aikanaan. Hippolytos sijoitti Daniel 9:27:n aikaan välittömästi ennen Kristuksen näkyvää paluuta. Siitähän vasta Ilmestyskirjan 20. luvussa mainittu tuhatvuotinen hyvä aika maan päällä alkaa. On huomattava, että laskelmat Danielin vuosiviikoista ja tuhatvuotisen ajan alkamisesta ensi vuosituhanneksi osuvat yksiin ja tapahtumiin, jotka näemme valmistuvana "rauhana" Jerusalemille.

2. Seurakunnan historia, . Merkillisessä Hippolytoksessa heräsi ajatus kirjoittaa kirkkohistoriaa, väittää Holmquist. Ilmeisesti kuitenkin oli kiire saada muistiin seurakunnan historiaa, mikä oli lähes keskeytymässä kirkoksi muotoutumisen vuoksi.

3. Danielin kirjan kommentaari, . Vanhin säilynyt raamatunselitysteos. Hippolytos oikein sijoitti Daniel 9:27:n hamaan tulevaisuuteen, vasta meidän aikaamme. Suomessa valtiokirkon puolella vielä nykyisinkään kukaan ei osaa sitä koko eskatologian perusasiaa, Aapeli Saarisalokin kun on kuollut. Hippolytoksen säilyneeseen Danielin kirjan selitykseen on myöhemmin tehty väärennöksiä. Ne koskevat paavilaisia oppeja kuten että Jeesus olisi syntynyt jouluna.

4. Apostolinen perinne, Apostolike paradosis, Traditio apostolica. Tämä seurakuntajärjestystä koskeva esityksensä sai aikanaan eniten huomiota ilmestyen noin vuonna 215. Luojolan mukaan alkuperäinen nimi sille, ilmeisesti kuitenkin niinkuin Holmquist, myöhempi nimitys: Egyptiläinen kirkkojärjestys. Säilyneet osat sisältävät väärennöksiäkin. Hippolytoksen tarkoitus lienee ollut selvittellä mihin oli tultu, alkupeäisestä seurakunnasta kirkoksi. Ja siitähän hän kannattajineen sai kenkää. Pahempaa tapahtuu kirkoissa nykyisin, kun seurakuntaa ei niistä kovin helposti ajeta ulos. Etenkään, jos sillä on varoja ja niiden arvellaan tulevan kirkon rakentamiseen.

5. Elenchos. Alkuperäiseltä nimeltään "Labyrintti". Harhaopeista ulos opastava teoksensa. Käsittelyssä mm. monarkianismi. Käsitys, ettei Isä, Poika ja Pyhä Henki olisi, Jumala on ja Hänestä voi käyttää termiä kolminainen, ns. kolminaisuusoppi siis hyväksyttävä. Maailmassa saa arvostusta kun ei löydä harhaoppeja lainkaan. Seurakunnan tulisi tunnistaa ne kaikki ja on tarkattava, ettei kietoudu niiden verkkoon. "Omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa" (Ap 20:30). Juuri kuppikunnissa miehiä nousee piispoiksi ja opinmäärääjiksi Jumalan Sanaa vastustamaan. Paljon ei vaadi lähteä ulos lahkoista, joissa harhaoppeja suositaan, mutta kirkostako tahtoisit erota?

6. Kaikkien harhaoppien kumoaminen, Philosophumena, Refutatio omnium haeresium . Tässä kymmenosaisessa teoksessa Hippolytos osoittaa, että harhaoppiset ovat ammentaneet tietonsa "pakanallisesta viisaudesta" eivätkä Jumalan Sanasta. Teos käsittelee kreikkalaista filosofiaa, astrologiaa, magiaa ja harhaoppeja, joiksi luetaan 33 knostilaista järjestelmää. Apunaan Hippolytos on käyttänyt Irenaeuksenkin tuotantoa.

7. Yhdistäminen, Synttagma, Pros hapasas tas haireseis. Kirja on kadonnut, mutta se voidaan tunnistaa muista lähteistä. Teos on jatkoa harhaoppien kumoamiselle. Hippolytos asettaa yhteen ja puntaroi yleisestä näkökulmasta niitä 32 harhaoppia, joihin hän ei kristittynä apologeettana yhdy.

8. Korkean veisun selitys, .

9. Tutkielma Jaakobin siunauksesta ( 1. Moos. 49).

10. Tutkielma Mooseksen siunauksesta (5. Moos. 33). Tällaisia tutkimuksia siihen aikaan tuskin tekivät juutalaisuuden vastustajat. Seurakunta on hengellinen Israel tai sitten seurakuntaa ei olekaan. Kirkko tunnetaan kautta historiansa juutalaisten ja Israelin vastaisuudestaan. Seurakunta vastustaa Pereksen linjaa siksi, että hän muiden kolmen Ilmestyskirjan häirikön tavoin on vielä olevinaan juutalaisten ja seurakunnan ystävä.

Listaan pitäisi löytää siitä puuttuvat teokset.

On valitettavaa, että tärkeästä historiamme henkilöstä, Hippolytoksesta tiedetään kovin vähän varsinkin suomenkielisessä kirjallisuudessa. Tarkoitus on kerätä tietoja Hippolytoksesta Herran paluuseen asti. Tämä oli vain vajavaista alkua, mutta paljon sittenkin: Kaupungin kirjastosta kun kysyin tietoja Hippolytoksesta, löytyi vain kreikkalaista mytologiaa, taruolento Hippolytos! Maailma ei todellakaan tiedä seurakuntaa edes olevan! Seurakunta voi samaistua Hippolytokseen. Eikä haittaa, vaikka löytäisitte tästäkin ~veijone: "Hippolytoksen kannattajien määrä pieneni yhä, mutta hänen kirjallinen maineensa oli jatkuvasti nousussa"

Hippolytoksen ystävien kotisivulle

Tätäkin sivua täydennetään mahdollisuuksien mukaan.


Vasta 1. 6. 2003 tälle sivulle on lisätty seuraava teksti, mikä oli Seurakuntalaisen uutisissa toukokuun alussa 2003:

LISÄTIETOJA OPPI-ISÄSTÄMME HIPPOLYTOKSESTA

HIPPOLYTOS LUTERILAISEN FASISTIPAPIN KIRJASSA

"Veijosen" oppi ei ole niin uutta kuin jopa Ev. lut. Kansanlähetyksen kunnioitettava, edesmennyt Uuras Saarnivaara on väittänyt vaan jo Hippolytos noin 200 jKr. kirjoitti Daniel 9:27:n kuuluvan lopun aikaan. Silloin syntyisi juutalaisvaltio, ja antikristus tulisi tekemään valerauhanliiton juutalaisten kanssa.
Hippolytos löytyi yllättäen Matti A. Mustosen kirjasta "Orjasta piispaksi" (Kirjapaja 1958), missä hän kertoo lähinnä Kalikstuksen vaiheista. Kyseinen Mustonen oli aiemmin mainittu toimestani erään kielletyn kirjan tekijänä. Sivu oli kadonnut, mutta löytyi nyt archivesta: http://web.archive.org/web/19990429054946/www.wwnet.fi/users/pete/neuvosto.htm.

Ev. lut. kirkonkin toimesta on käsitelty Matti A. Mustosen fasismia. Jyrkästä kommunismin vastaisuudestaan huolimatta Matti A. Mustonen on ollut meille avuksikin kohdistaen hyökkäyksensä myös oppi-isäämme Hippolytosta vastaan kirjassaan "Orjasta piispaksi". HV

EV. LUT. KIRKON PAPPI MUSTONEN HIPPOLYTOKSESTA

Hippolytos-poimintoja Matti A. Mustosen kirjasta "Orjasta piispaksi" Harri Veijosen kommentein:

"Hippolytoksen väritetyn kuvauksen... Hippolytos kuvasi hänet petkuttajaksi ja myrkyn kylväjäksi. Kuitenkin tämä (Kalikstus) toimi maailman pääkaupungissa piispa Sefyrinuksen oikeana kätenä ja kohosi hänen seuraajakseen piispanistuimelle kaikesta päättäen yksimielisesti valittuna" (s. 22). Kommentti: Oho! Aloittipa Mustonen mustamaalata "oppi-isäämme" juuri niin kuin pimeältä kirkolta voidaan odottaa!
"Hippolytoksen mukaan juutalaiset syyttivät Kalikstusta kahdesta asiasta. Hän oli aiheuttanut mellakan heidän jumalanpalveluksessaan ja oli tunnustautunut kristityksi." Kommentti: Pietari-perustukselle Kristus rakensi seurakunnan. Kuin seurakunnan vetureja aikanaan ovat voineet olla Hippolytos ja Veijonen, ja molemmat siis tunnetaan antipaaveina eikä tapoihimme kuulunut juutalaisten vainoaminen kuten kirkon paaveille kautta aikojen!
"Hippolytoksen mukaan Kalikstus vertasi kirkkoa vehnäpeltoon, jossa kasvoi sekä vehnää että valhevehnää" (s. 91) Kommentti: Hippolytos siis vastusti kansankirkkoa, mihin kuuluisi sekä uskovat että uskomattomat.
"Hippolytos väitti, että Kalikstus teki päätöksensä hyväksyä concubinatusavioliitot samanarvoisiksi muiden avioliittojen kanssa halutessaan voittaa puolelleen k.o. suhteessa elävien ihmisten suosion" (s. 101). Kommentti: Hippolytos siis puolusti raamatullista siveellisyyttä toisin kuin Kalikstus.
"Hippolytoksen häpäisemä Kalikstus, joka orjan alhaisesta asemasta kohosi Rooman piispaksi..." (s. 109) Kommentti: Toivottavasti Matti A. Mustosen jälkeläiset eivät ala väittää, että nythän on noustu häpäisemään kunnioitettavaa pastoria.
"Roomalaiskatolinen kirkko on julistanut Kalikstuksen pyhimykseksi" (s. 110) Kommentti: Milloinkahan se tekee samoin Matti A. Mustoselle?
"Hippolytos eli kauemmin kuin Kalikstus. Häntä ei valittu Kalikstuksen jälkeen piispaksi v. 222 vaan eräs Urbanus. Kahdeksan vuotta myöhemmin Pontianus." Kommentti: Katolisen kirkon mukaan nuo siis ovat sen ajan paaveja. Hippolytos oli kaikesta huolimatta aikansa antipaavi ja Veijonen!
LOPPUKOMMENTTI: Hippolytos ei ole oppi-isämme esimerkiksi siinä, että hänkin jo Raamatun vastaisesti hyväksyi uskoon tulemattomien lasten vesikasteen (tai niin ainakin väitetään suomalaisilla vauvakastelua puolustavilla sivuilla) vaan siis varsinkin siinä, minkä Novum selityksissään sanoo, että luultavasti "Hippolytos oli ensimmäinen", joka liitti Daniel 9:27:n lopun aikaan. Harri Veijonen

HIPPOLYTOS ENCYCLOPEDIA AMERICANASSA

"Hippolytus (c. 170-235) early Christian ecclesiastical writer, antipope and martyr. Probably from the eastern part of the empire, Hippolytus was an active priest in 3d century Rome. Of a rigorously traditional bent, he opposed Pope Callistus, who relaxed the penited discipline, and accused him of heresy and innovation. Supported by an influetical circle, Hippolytus was chosen antipope in 217, the first in history. In the persecution of Emperor Maximinus Thrax, he and Pope Pontian were banished to Sardinia. Hippolytus was apparently reconciled with the church and died in 235.
Under Pope Fabian (died 250) the bodies on Pontian and Hippolytus were brought back to and buried in Rome. Both are honoured as martyrs. The statue of Hippolytus, discovered in 1551, with a list of his writings inscribed on it, is probably the actual statue erected by his adherents.
Hippolytus´ writings, more practical than speculative, include long treatises refuting various heresies. He wrote a chronicle from the Creation to 234 A.D. and a doctrinal work, The Anti-Christ. Among his Biblical writings, his commentary on Daniel is the oldest extant axegetical work from the early church. His most celebrated work is the Apostolic Tradition, which provides precious insights into the Roman liturgy. His feast is kept on August 3."