HUOM: Ensimmäisen esinelöydön jälkeen oman kaivamisensa voi keskeyttää ja antaa asiantuntijoiden jatkaa. Löydetyt asuinpaikat ovat suomalaista kulttuuriperintöä, jonka toivoisi säilyvän alkuperäisenä. Tarpeeton kaivaminen vain sotkee tietoa menneisyydestä.

Suomen kiinteät muinaisjännökset, esim. asuinpaikat, ovat löytymisestään alkaen suojeltuja
Muinaismuistolaki, 1963

Paikkoja, joista löytöjä on odotettavissa:

Kivikausi

Merkkejä asuinpaikasta voivat olla kvartsi- tai pii-iskokset tai esineet. Katso kuvia loytösivuilta.

Tyypillisen kivikauden asuinpaikan näet edelliseltä sivulta.

Rautakausi

Rautakaudella asutus ei enää ollut yhtä sitoutunut veden lähistölle kuin kivikaudella. Elikeinona osalla ihmisistä oli jo maaviljely ja karjanhoito. Asuinpaikat ovat sijainneet todennäköisesti nykyisten kylien alueella.

Merkkinä asuinpaikoista voivat olla:

• Rautaesineet (kirveet, viikatteet, sirpit, keihäänkärjet kokonaisina tai hajonneina)

• Eräät edelleen paikalla kasvavat kasvit (esim. tumma tulikukka ja nurmilaukka)

Näitä etsitään myös

• isot kiviröykkiöt
• pyyntikuopat ja kuopparyhmät (esim. suden, hirven ja peuran pyyntiin)
• tervahaudat, sysimiilut
• aumanpohjat
• rautakuona
• vanhat talonpaikat
• perimätieto paikannimistä